Tunteet työpaikalla eivät ole ongelma

Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme ja usein huomaamattamme. Työelämässä tämä voi näkyä puolustautumisena, vetäytymisenä tai välttelevänä viestintänä. Emotionaalinen rehellisyys ei tarkoita tunnepurkauksia, vaan kykyä tunnistaa tunne, ottaa siitä vastuu ja valita oma toimintansa tietoisesti. Kyse on yksilön taidosta kohdata epämukavuutta ja siten mahdollistaa todellinen psykologinen turvallisuus.

Tunteet eivät ole ongelma, reaktiot ovat

Tunteet työpaikalla eivät ole ongelma, mutta niistä käsin toimiminen on.

Neurotiede kertoo, että tunne aktivoituu aivoissa usein ennen tietoista ajatusta. Tämä tarkoittaa, että emme reagoi tilanteeseen, vaan siihen, miltä tilanne meistä tuntuu. Työelämässä tämä voi tarkoittaa, että puolustautumista, selittelyä tai vetäytymistä ei ohjaa käsiteltävä asia, vaan sen herättämä tunne. Usein tämä tapahtuu automatiolla. Se ei tee ihmisestä huonoa, vaan osoittaa tarpeen opetella tunnetaitoja ja itsensä johtamista.

Psykologinen turvallisuus työpaikalla

Psykologinen turvallisuus ei ole olotila joka luodaan jollain tiimin pelisäännöillä, vaan yksilön kyvyllä kohdata epämukavuutta. Tutkimukset psykologisesta turvallisuudesta osoittavat, että avoimuus parantaa oppimista, luottamusta ja yhteistyötä.

Turvallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kellään olisi koskaan epämukava olo.

Turvallisuus syntyy siitä, että uskallan ilmaista kokemukseni, vaikka se olisi keskeneräinen tai koen sen ikäväksi. Ilman tätä syntyy väärinymmärryksiä: jos ei osaa tunnistaa ja sanoittaa tunnetta, toimii sen kautta. Tällöin tunne ohjaa viestintää, päätöksentekoa ja ihmissuhteita, ilman että me itse välttämättä edes ymmärrämme sitä.

Mitä on emotionaalinen rehellisyys työelämässä?

Emotionaalinen rehellisyys ei ole yhtäkuin tunnepurkaukset tai avoimesti ärsytyksestä tai surusta toimiminen, vaan kykyä tunnistaa tunne ja valita siitä huolimatta omat toimensa.

Usein nimeämme tunteita näin: "mua ärsyttää", "tuli paha mieli" tai "tuli vähän syyllinen olo", mutta tunteiden kielellä nämä ovat usein sekundaarisia reaktioita tai suojatunteita. Niiden alla voi olla pelkoa, surua tai vihaa. Olen käyttänyt tätä Junto Instituten Feelings Wheeliä mun asiakkaiden kanssa tunnistamaan näitä juuritunteita ja mistä ne tulevat.

Itsensä johtaminen ja tunteiden tunnistaminen

On upeaa, että tunteista puhutaan ja, vielä tärkeämpää on, että niiden äärelle pysähdytään kunnolla. Jos emme tee sitä, toimimme tunteista käsin: vältellään, väitellään, kontrolloidaan ja puolustaudutaan. Usein huomaamattamme.

Itsensä johtaminen ja alkaa tästä: kyvystä pysähtyä, tunnistaa tunne ja tehdä valinta, joka ei ole reaktio vaan tietoinen vastaus tai teko. Tämä on emotionaalista rehellisyyttä: ei sitä, että "kaikki pitää sanoa", vaan sitä, että tunteen tunnistaa ja tuntee.

Silloin ihmisen elämä ja ihmissuhteet muuttuvat myönteisesti monella tavalla.

Kuvan oikeudet: Junto Institute.