Miksi data ei yksin riitä — ja mitä johtajan pitää nähdä lukujen takana
Moni johtaja ajattelee, että luvut helpottavat vaikeita keskusteluja. Että kun raportti lyödään pöytään, tunteet väistyvät ja tilalle tulee faktoihin perustuva selkeys. Käytännössä usein käy päinvastoin.
Kun ihmiselle näytetään luku hänen suoriutumisestaan, kyse ei ole vain luvusta. Samalla pöydälle tulee kysymys ammattitaidosta, vastuusta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, nähdäänkö työ sellaisena, kuin se oikeasti on ollut. Siksi numerot eivät automaattisesti rauhoita keskustelua automaattisesti, yleensä ne kiristävät sitä.
Missä johtaminen menee pieleen
Raportti näyttää, että projekti ylitti budjettinsa tai laskutusaste jäi alle tavoitteen. Kaikki nämä havainnot voivat olla täysin oikeita. Luku itsessään ei vielä kerro, missä kohtaa varsinainen ongelma syntyi.
Jos johtaja lukee raporttia liian nopeasti, hän alkaa helposti arvioida työn tehnyttä ihmistä, vaikka lukua pitäisi arvioida laajemmin — alkaen lukuun johtaneesta tarjouksesta ja siitä, mitä lukua saavuttaessa on tapahtunut. Jos työntekijä taas kokee, että luku ei kuvaa työn todellisuutta, keskustelu siirtyy nopeasti puolustautumiseen.
Siinä kohtaa moni keskustelu ajautuu sivuraiteille.
Data, todellisuus ja vastuu — kaikki kolme tarvitaan
Hyvä tulosjohtaminen ei tarkoita sitä, että katsotaan vain lukuja. Eikä sitä, että kaikki selitetään kontekstilla pois. Pöytään tarvitaan kolme asiaa yhtä aikaa:
1. Data: Mitä luku näyttää?
2. Työn todellisuus: Mitä työssä oikeasti tapahtui?
3. Vastuu: Mistä kohtaa yksilön, esihenkilön tai työn suorituksen rakenteen vastuu alkaa?
Jos data puuttuu, keskustelu jää mutuiluksi. Jos työn todellisuus puuttuu, keskustelu muuttuu epäoikeudenmukaiseksi. Jos vastuu tuloksista puuttuu, mikään ei muutu.
Vasta kun kaikki kolme ovat pöydällä, voimme päästä eteenpäin. Ihminen, joka on tottunut selittelemään, ryhtyy ottamaan vastuuta. Johtaja, joka on tottunut tuomitsemaan, ryhtyy kysymään. Ja organisaatio, joka on pyörinyt samojen ongelmien ympärillä, alkaa liikkumaan.
Mittarin tulee ohjata käyttäytymistä
Olen rakentanut Lean-ajattelun mukaisia performance management -tauluja, määrittänyt tavoitteita yritys-, yksikkö- ja yksilötasolle ja nähnyt saman ilmiön monessa eri organisaatiossa: luvut katoavat todellisuudesta tai niistä tulee tekijänsä identiteetti, vaikka niiden pitäisi kuvata tekemisen tahtia, suuntaa ja kykyä päästä haluttuun tulokseen.
Sen rinnalla, kun mietitään mitä mitataan, tulisi kysyä: mitä mittari saa ihmiset tekemään? Hyvä mittari tukee sitä, mitä organisaatiossa oikeasti halutaan saavuttaa.
Mutta mittari tai luku ei yksinään paranna yhtään mitään. Se voi kuitenkin paljastaa, onko organisaatiossa kykyä käydä rehellinen keskustelu työstä ja sen tuloksista.
Jos tunnistit tämän oman organisaatiosi arjesta, varaa maksuton 30 minuutin kartoituskeskustelu — katsotaan yhdessä missä data ja todellisuus erkanevat toisistaan.